Sadepäivä

 

Heräsin sateen ropinaan telttakangasta vasten. Vettä tuli reippaasti ja Ilmatieteenlaitos ennusti helpotusta vasta seuraavana yönä. Olin kuulantyönnön päässä tieltä, mutta silti näkymättömissä metsän piilossa. Pyörä oli suojassa pressun alla (joka toimii yleensä teltan alustana) ja minä teltassa. En nähnyt syytä lähteä ulos kastumaan, vaan hyväksyin vapaapäivän.

Sadepäivää on mukavampi viettää laavulla tai kodassa, missä voi lämmitellä tulen ääressä ja on enemmän tilaa. Olin kuitenkin löytänyt illalla jostain Pellon ja Aavasaksan välistä vain telttapaikan. Edellinen yrittämäni laavu oli niin hyttysten riesaama, että piti kääntyä takaisin tielle.

Joistakin päivä teltassa saattaa kuulostaa kamalan tylsältä, mutta minua odottaminen ei haittaa. Miksi ärsyyntyä paikallaan olemisesta, kun on koko kesä aikaa? Päivitin blogia ja kirjoitin jo uusiakin juttuja paperille. Söin välillä. Kuuntelin sadetta. Torkuin muutaman tunnin. Yritin keksiä jotain valokuvattavaa. Mietin jo tuleviakin seikkailuja.

Kuistin alta kurkkailua. Jep, edelleen sataa.

Veden tulo loppui vasta seuraavana aamuna. Kun jatkoin matkaa, löytyi muutaman minuutin polkaisun päästä mukavan ja siistin oloinen leirintäalue. Olisin mennyt jos olisin tiennyt. Laittakaa nyt hyvät yrittäjät niitä paikkojanne Google Mapsiin, että ihmiset sinne löytävät. "Camping" ja "leirintäalue" -hakusanat ovat kovassa huudossa karttasovelluksessa.

 
Tomi Rantanen