Teijo
Tarkkaavaisimmat blogin sivupalkin* seuraajat saattoivat huomata, että olin Teijossa kaksi kertaa. Poljin sinne ensin jo Saaristomereltä Salon kautta, mutta huomasin matkalla pyörän tarvitsevan pian huoltoa. Kampien laakerit olivat kuluneet lähes loppuun. Teijossa yövyttyäni päätin palata takaisin Saloon korjaamolle ja käydä samaa matkaa Torronsuolla ja Liesjärvellä. Sitten uudestaan Teijon kautta Tammisaareen.
Kummallakin kerralla pystytin leirini pitkän päivän päätteeksi pimeässä Matildajärven telttailualueelle. Yritin ensin mennä Vicksbäckinlahden laavulle, mutta viimeinen pätkä oli taluttamiskelvotonta pitkospuuta, enkä jaksanut väsyneenä kantaa tavaroita usealla eri reissulla.
(*) Alkuperäisen blogin reunassa näkyi sijaintini. -Toim. huom.
Teijon kansallispuisto on maamme uusin. Se on lisätty vasta tämän vuoden alussa. Maastossa tätä ei huomaa, koska paikka on toiminut retkeilyalueena jo kauan. Polut, viitat, ja laavut löytyivät vanhastaan.
Ympäröivä alue on varsin idyllistä maaseutua, jossa monista harrastusmahdollisuuksista ja aktiviteeteista (golf, ratsastus, rinneautoilu jne.) huolimatta oli mukavan rauhallista. Itse puistossakin sai telttailla rauhassa. Ainakin tässä vaiheessa elokuuta. Metsä ei ole kovin vanhaa, kuten uudelta suojelualueelta voi olettaa, mutta kaunista joka tapauksessa.
Olenko muuten kertonut eräästä retkeilypäivän kohokohdista? Eli se, kun hikisen tahmaisena ja pahanhajuisena saa pulahtaa lämpimään järveen vilvoittelemaan. Minä en ole erityisen hyvä uimari, mutta kellun kuin korkki veden pinnalla. Tapanani on jäädä aina joksikin aikaa makaamaan vaakatasoon kädet pään alla. Näistä hetkistä kannattaa pysähtyä nauttimaan.
Teijossa Matildanjärvi oli erityisen lämmin (ja minä jopa tavallista likaisempi). Monen tien pöly huuhtoutui pois ja lihasten solmut aukesivat rentoutuessa. Aurinko lämmitti ja vesi viilensi yhtäaikaa. Lähes painottomassa tilassa mieli keveni. En liikuttanut evääkään, olin vain. Monta kertaa on kelluessa tuntunut siltä, että voisin vaikka nukahtaa. Toistaiseksi en ole torkahtanut, mutta ehkä vielä joskus otan pienet unet maailman suurimmalla vesisängyllä.