Valkmusa
On kansallispuistoja ja on kansallispuistoja. Ja sitten on Valkmusa. Joka on myös kansallispuisto.
Kun käy näin monessa kohteessa kesän aikana, ei voi millään ihastua jokaiseen. Etenkään näin loppumatkasta, kun vertauspohjaa ja ikimuistoisia kokemuksia on jo niin paljon, että myöhempiin puistoihin kohdistuu epäreiluja odotuksia.
Paitsi minä voin. Kaikista puistoista on helppo löytää jotain positiivista. Otetaan nyt vaikka Valkmusa. Onhan se pieni. Mutta minusta on hyvä, että löytyy paikkoja myös ihmisille, jotka kaipaavat vähemmän nähtävää ja mietoja maisemia. Liika kauneus voi olla turruttavaa.
Valkmusassa voit palata 2000-luvun perinnemaisemaan. Puiston halkaisevat jylhät voimalinjat, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä.
Moronvuoren pirtin läheisyydessä ei kieltämättä ollut vedenottopaikkaa, mutta sekään ei haitannut. Taivaalta tuli pesuvettä aivan tarpeeksi. Myös tulomatkan pitkän hiekkatien pölyt huuhtoutuivat samalla pois. Sateen ansiosta pyörä ei edes tomuttunut lähtiessä uudestaan. Koska muta ei pöllyä.
Moronvuoren tuvan kirjastossa voi tutustua tieteen uusimpiin teorioihin maailmasta ja luonnosta.
Tällä puulla oli teini-iässä asenneongelma.
Valkmusasta löytyy paljon eri aktiviteetteja. Voit esimerkiksi geokätköillä - löydätkö maastosta toisen retkeilijän jättämät roskat? Tai vapaaehtoistyö - saat helposti hyvän mielen viemällä pois löytämäsi kätköt! Mahdollisuudet ovat rajattomat.
Valkmusa - yksi Suomen kansallispuistoista.