Maan eteläisimmällä luontopolulla

Vanhassa marssilaulussa rallateltiin isänmaan ääripäiksi Hanko ja Petsamo. Nykyään maamme pohjoisin ulottuvuus taitaa löytyä Nuorgamin kylältä Utsjoelta. Helmikuussa suuntasin epäsesonkiretkelle talviunta nukkuvaan Hankoon.  Piipahdus jäiselle Hankoniemelle on Vuoden retkikirjan retki 7/52.

Hangon rikkaaseen menneisyyteen kesäisenä lomanvietto- ja kylpyläkaupunkina viittaa nykyinen katunimistö. Talvisen aamupäivän autioilla Bulevardilla ja Esplanadilla vastaan tulee mereltä puhaltava jäätävä tuuli. Reilun kymmen asteen pakkasen ja navakan pohjoistuulen yhteisvaikutus saa välittömästi tipan nenän päähän. 

Hanko tunnetaankin mahtavana kesäkaupunkina ja sinne on toistasataa vuotta saavuttu nauttimaan auringosta, hiekkarannoista, kylpylöistä ja kasinoista. Vilkkaimmillaan kylpylätoiminta oli juuri ennen sotia, 1930-luvun lopulla. 

Hankoon on aina tultu ja sieltä on lähdetty. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa satojatuhansia siirtolaisia lähti sieltä valtamerien taakse paremman huomisen toivossa. Nykyään liikenne taitaa olla enempi Hankoon päin kuin sieltä pois. Siitä kertovat mm. Tulliniemen satama-alueella kuljetusta odottavat tuhannet tuontiautot. Tulliniemen alue on Suomen mantereen eteläisin kohta.

Tulliniemen keskeinen sijainti Suomenlahdella teki siitä halutun tukikohdan niin kauppalaivoille kuin sotilaallisesti. Talvisodan päätyttyä Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle ja venäläiset rakensivat puolustuslaitteiston nykyiselle Uddskatanin luonnonsuojelualueelle vuosina 1940 - 41.

Neuvostoliiton joukkojen poistuttua Hankoniemeltä joulukuussa 1941 alkoi saksalaisten sotilaiden kuljetukset Hangon kautta. Keväällä 1942 alkoi saksalaiset rakentaa kauttakulkuleiriä Hangon Tulliniemeen. Sen kautta kulki jopa tuhansia saksalaisia päivittäin pohjoisen rintamille tai kotiinsa lomille.

Hankoniemen kärjessä sijaitsee manner-Suomen eteläisin luonnonsuojelualue, Uddskatan. Alue on usean uhanalaisen lajin turvapaikka sekä tärkeä lintujen levähdysalue ja merilinnuston pesimäalue. Uddskatanin vesistöalue rantoineen rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo vuonna 1933. Nykyinen Uddskatanin luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1990. 

Tulliniemen luontopolun varrelle on 15 infotaulua, jotka kertovat alueen arvokkaasta luonnosta sekä merenkulkuun ja sotahistoriaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä. 6,7 kilometrin mittainen luontopolku on paikoin melko vaikeakulkuinen eikä sovellu liikuntaesteisille. Luontopolku kulkee luonnonsuojelualueella, ja liikkuminen on sallittua ainoastaan valkoisilla tolpilla merkittyä polkua pitkin. Pysymällä polulla autat ainutlaatuisia ketojen ja hiekkarantojen kasvi- ja hyönteislajistoja säilymään tulevaisuudessakin. 

Kesäaikaan luontopolun varrella voi nähdä muun muassa Suomessa harvinaisen merikaalin ja uhanalaisen laukkaneilikan. Tulliniemen pohjoisrannalla sijaitseva merikaaliesiintymä on Uudenmaan suurin. Luonnonsuojelualueella  laiduntaa kesäisin karjaa, joka auttaa pitämään rantaniittyä avoimena. Muuten se peittyisi ruovikkoon ja pusikoituisi.

Aurinko pilkistelee ajoittain pilvien takaa ja on saanut myös paikallisia nauttimaan helmikuisesta talvipäivästä. Meren jäällä liikutaan kävellen, luistimin, maastopyörin ja potkukelkoin. Myös luontopolulla tulee vastaan muutamia retkeilijöitä. 

Luontopolun eteläisimpään kolkkaan saavuttua alkaa mereltä kuulua tuttu trumpettien töräytys. Laulujoutsenia lentää muutaman linnun ryhmissä kohti mannerta. Hankoniemi on lintubongareiden suosiossa varsinkin kevät- ja syysmuuton aikaan ja silloin nähtävää riittää. Uddskatan on myös tunnettu lepakkojen levähdyspaikkana. Lepakot odottavat niemellä suotuisaa säätä ja saalistavat hyönteisiä ennen lähtemistä meren yli.

Hakeudumme kallionkoloon tuulelta suojaan nauttimaan retkieväitä ja saamme häivähdyksen tulevasta keväästä, kun aurinko tulee pilvien takaa lämmittämään hetkeksi. Termospullosta kaadettu kuuma kaakao höyryää kuksassa ja Runebergin torttu maistuu meren äärellä.

Luontopolulta paluun jälkeen siirrymme Hangon Itäsatamaan. Huviveneistä ja ravintoloista muodostuva lahdenpoukama on kesäkaupungin ydin, joka sykkii läpi vuorokauden heinäkuussa. Helmikuussa ravintoloiden jonoista, täysistä aurinkoterasseista ja veneitä pursuavista laitureista ei ole tietoakaan. Harva ravintola on täällä avoinna ympäri vuoden. Rantamakasiinin toisessa päässä sijaitsevan ravintola Origon ovi on kutsuvasti avoinna. Nautimme päivällisen erityisen viihtyisässä ja tyylikkäässä ravintolassa. 

Menussa huomautetaan haulivaarasta kun tilaan Hankoniemen merilintua. Haahkaa, kurpitsa-vuohenjuustorisottoa, paahdettuja viinirypäleitä ja tummaa viinikastiketta. Kyytipojaksi otan pienpanimon tummaa ja vahvan makuista stout-olutta. Annos on kaiken kaikkiaan maukas ja suussa sulava, vaikka se yksi teräshauli annoksessa olikin.

Paluumatkalle kaarramme rantatietä pitkin. Kauniit, vanhat pitsihuvilat odottavat jo kesää ja matkailijoita. Autiolla uimarannalla nököttää pari yksinäistä pukukoppia. Kuuluisa karuselli seisoo jäähän säilöttynä hiekkarannan matalassa vedessä. 

Hankoniemellä retkeiltiin helmikuussa 2018 ja se on Vuoden retkikirjan retki 7/52.

Uddskatanin luonnonsuojelualue

Sijainti Hanko
Koko Maapinta-ala 32 ha, merialue 153 ha,
Perustettu 1990
Verkkosivut

Hankoniemen kärjen Uddskatan ja Tulliniemen alue on Suomen mantereen eteläisin kohta ja monen uhanalaisen lajin turvapaikka ja lintujen levähdysalue. Uddskatanin vesistöalue rantoineen rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo lähes sata vuotta sitten. Aloitteen rauhittamisesta tekivät hankolaiset kalastajat ja sen tavoitteena oli suojella linnustoa sekä riistaa. Nykyinen Uddskatanin luonnonsuojelualue on tuoreempi ja  perustettu vuonna 1990. Luonnonsuojelualuetta hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Uddskatanin luonnonsuojelualue soveltuu koko perheelle ja siellä voi muun muassa  tutustua merelliseen luontoon ja tarkkailla lintuja. Alueella on nähtävissä jääkauden jälkiä, esimerkiksi kivi- ja hiekkarantoja sekä sileitä kalliota.

Luontoarvojen lisäksi myös alueen kulttuuriperintö on huomattava ja kiinnostava. Hauensuolen kalliopiirrosalue on syntynyt merimiesten odottaessa suotuisampia tuulia Hankoniemellä. Suurin osa kallioon hakatuista piirroksista on tehty 1500–1600-luvuilla. Tuoreempi historiakohde on Uddskatanilla sijaitseva rannikkopatteriston linnake, joka on neuvostoliittolaisten rakentama 1940-luvun alussa.

Uddskatanin luonnonsuojelualueella saa liikkua vain merkityllä luontopolulla. Hiihtäminen rantojen jäätymisen jälkeen on sallittua myös polkujen ulkopuolella. Luonnonsuojelualueella on kiellettyä maastopyöräillä, telttailla ja tehdä tulia. Myös maihinnousu on kiellettyä ympäri vuoden. Retkeilijän tulee kunnioittaa lintujen pesimärauhaa ja pysytellä poluilla maaston kulumisen ehkäisemiseksi. Laiduntavia eläimiä ei saa häiritä.