Porokuninkuus ratkottiin Inarinjärvellä

 Kisa-alueen ulkopuolella olevat teltat.

Istuskelen kevätauringossa vanhan rantasaunan terassilla ja naputtelen tätä tekstiä valmiiksi. Vastarannalta kantautuu edelleen jatkuvien Porokuninkuusajojen kilpailukuulutukset ja kilpailuviikonlopun huipennus, porokuninkuus on kohta selvillä. Inarinjärven jäällä riittää muutenkin vilskettä. Koiravaljakoita, hiihtäjiä ahkion kanssa tai ilman, sekä kelkkailijoita menossa pilkille.

Porokuninkuuskisojen osuminen pääsiäiseen näkyy vilkkaana pohjoisimmassa Lapissa. Inarin kirkonkylällä vastaan tulee paljon aasialaisia matkailijoita ja porokisoissa kuulee saksaa, ranskaa ja espanjaa tuon tuosta. Kolmen keskieurooppalaisen naisen ryhmä kaivaa esiin melkoisilla putkilla varustetut kamerat kisaradan vierustalla ja posauttavat varsinaisen yhteislaukauksen kohti kieli ulkona lähestyviä poroja.

 Suopungin heitto kiinnostaa yleisöä.

Porokuninkuusviikonloppu on yksi vuoden vilkkaimmista ajankohdista Inarissa. Tammikuun kaamoselokuvafestivaali Skabmagovien ja elokuun alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idjan kanssa porokisat keräävät paikallisia asukkaita ja matkailijoita pieneen pohjoislappilaiseen kylään. Tämä näkyy niin kaupan, ravintoloiden, majoitus- kuin oheispalveluiden kysynnässä.

Talven kestävä Porocup huipentuu Inarin Porokuninkuusajoihin. Muita kisapaikkakuntia ovat muun muassa Salla, Rovaniemi ja Äkäslompolo. Osallistujat keräävät ranking-pisteitä. Porokuninkuudesta pääsevät kilpailemaan 24 eniten pisteitä cup-osakilpailuissa keränneet kuuman sarjan porot. Porokuninkuuskisan lopputulokset voi katsoa porokilpailijat.fi-sivustolta.

Kisaporot odottavat omaa vuoroaan aidatulla alueella, missä jokaisella on oma, syvälle jäähän juntattu puutolppa. Osa kilpailijoista liikkuu tolpan ympärillä, osa makaa tai syö jäkälää.

Varikkoalueelle tuodaan kilometrin radan kiertäneitä poroja, jotka roikottavat kieltä ulkona hengästyksissään. Poromiehet käsittelevät poroja määrätietoisin ottein ja pitävät köyden avulla aloillaan puolivillejä eläimiä.

 Määkivä poro aidan takana.

Porokisat juostaan neljän poron erissä ja osallistujat ovat paliskunnista eri puolelta poronhoitoaluetta. Varikolta poro viedään karsinaan ja ohjausköysi annetaan suksilla olevalle ohjastajalle. Lähettäjän käskystä portit avataan ja porot säntäävät matkaan. Kilpailumatka on 1000 metriä ja useimmat porot pysyvätkin risuin rajatulla radalla.

Toisinaan omapäisen poron ja ohjastajan ajatukset eivät mene yksiin, vaan poro ottaa oman suunnan. Ohjastajalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin päästää ohjaksista irti ja antaa poron juosta valitsemaansa suuntaan. Kisahenkilökuntaan kuuluvat poromiehet ohjaavat moottorikelkoilla kisareitiltä eksyneen poron takaisin varikkoalueelle.

Kilpailujen järjestämiseen suhtaudutaan vakavasti ja radalla on kunnon ajanotto sekä maalikamera kimurantteja tilanteita varten. Yleisen sarjan tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä juniorisarjassa riittää osallistujia. Näin ulkopuolisen silmissä meno näyttää melko rajulta, kun täyttä vauhtia kiitävän poron perässä seuraa hädin tuskin metrin mittainen poropoika tai -tyttö. Kilpailijoiden tulee onneksi käyttää kypärää.

 Porokisoissa vauhti kasvaa hurjaksi.

Perinteinen porokilpailujen oheislaji, suopunginheitto, on ollut kovassa nosteessa viime vuosien aikana. Suomenmestaruudesta kisataan kesällä, mutta osallistujia riittää Inarin porokisaviikonloppunakin. Tällä kertaa sekä naisten että miesten sarjan voitto meni Sattasniemen paliskunnan edustajille. Ja mitä isot edellä, sitä pienemmät perässä. Suopunginheittokilpailu on suosittu myös lasten keskuudessa. Lue lisää suopunginheittokisasta YLEn sivulta.

 Suopunki lentää kauas ja tarkasti osaavan heittäjän käsissä.

Porokuninkuusajojen järjestäjä on Suomen Porokilpailijat ry, mutta järjestelyissä on mukana iso joukko inarilaisia vanhempia ja nuoria. Esimerkiksi Inarin alakoulun viides luokka pitää kisa-alueella kahviota, jonka valttina on juuri paistettu ja tuore munkkirinkilä.

Myyntitiskin takana häärii myös tuttuni Hilma. Hän kaivaa minulle astian ja pakkaa mukaan myynnissä olevaa lihakeittoa. Maksan mielelläni hieman ylihintaa herkulliselta tuoksuvasta, höyryävästä keitosta ja samalla tuen oppilaiden luokkaretkeä Helsinkiin.

Tekstiä naputellessa aurinkokin on jo kaartanut puiden taakse ja pienoinen vilu saa tipan nenän päähän. Taidanpa siirtyä sisätiloihin nauttimaan kisakeittoa ja fiilistelemään Inarinjärven kisaviikonloppua ennen paluuta etelään.