Sesongin ulkopuolella: Isosaari (osa 2/2)
Isosaaren visiitille on mahdollisuus etukäteen varata opastettu kierros. Helsingin edustan saarien asiantuntija ja niistä Aarresaaret-opaskirjan julkaissut Jarmo Nieminen ottaa ryhmän haltuun päälaiturilla heti maihinnousun jälkeen ja kertoo päivän ohjelmasta. Me suuntaamme tällä kertaa kuitenkin omatoimiretkelle ja jatkamme saaren pääreittiä länteen.
Suomen Saaristokuljetus Oy kehittää saareen ympärivuotista matkailua ja jo tässä vaiheessa täytyy heille nostaa hattua. Vaikkei vielä ole kuumin sesonki, on saaren pääreitti aurattu edellisenä päivänä ja upseerikerholla on tarjolla lounasta. Kerhon tarjontaan ajattelimme tutustua saarikierroksen päätteeksi.
Isosaari on noin kaksi kilometriä pitkä ja leveys enimmillään kilometrin verran. Saari on pinta-alaltaan vajaa 80 hehtaaria ja pääosaa saaresta peittää havumetsä. Visitisosaari.fi-sivuston mukaan saari on 1600-luvun puolivälistä saakka toiminut maamerkkinä merenkulkijoille, kalastuksen tukikohtana, sotilassaarena ja tutkimuskeskuksena.
Saaressa on useita hiekka- ja kalliorantoja ja liikkumista helpottavat hyvät tiet. Ympäröivät kalavedet ovat runsaat, hylkeet viihtyvät lähistöllä ja saarella pesii harvinaisia lintuja, muiden muassa merikotka.
Matkallamme kohti saaren etelärantaa saamme hetken seurata tuulessa liitävää merikotkaa. Saukon jälkiä näkyy siellä täällä ja rantakallion lumessa näkyy liukujäljet.
Ilmeinen saukkojen ”pulkkamäki”. Kaupungin melu ei kantaudu saareen lainkaan, ainoastaan tuulen tuiverrus ja meren liplatus. No, tällä retkellä oli enemmän tuota tuulen puhinaa.
Venäjän vallan aikana 1800-luvulla Isosaari sai ensimmäiset asukkaansa. Saari linnoitettiin tuolloin osana Suomenlinnan linnakesaaren laajennustöitä ja oli siitä saakka suljettu sotilassaari. Isosaaren linnoittaminen aloitettiin 1913 ja raskaat, järeät patterit valmistuivat 1915. Siitä lähtien Isosaaren linnakkeella on ollut merkittävä asema Suomen rannikkotykistön kehittämisessä ja pääkaupunkiseudun puolustamisessa. Lue lisää saaren sotilashistoriasta.
Sisällissodan jälkeen saaressa, kuten Santiksessa ja Suomenlinnassakin, toimi noin 1500 punavangin leiri. Olosuhteet olivat erittäin huonot ja iso osa vangeista menehtyi. Heidät on haudattu joukkohautoihin saaren keskiosaan. Vankileirillä menehtyneiden muistoksi pystytettiin punavankien muistomerkki 1950-luvulla. Muistomerkki sijaitsee saaren pääreitin varrella ja se on helppo havaita, päinvastoin kuin Suomenlinnan vastaava. Harmaassa, punaisten ketjujen ympäröivässä kivipaadessa on vuosiluku 1918 ja teksti menehtyneiden muistolle.
Muistomerkiltä otamme suunnan kohti saaren etelärantaa. Ylhäältä kalliolta aukeaa upea näkymä avomerelle. Tuuli on kasannut taideteoksilta näyttäviä jääröykkiöitä rantaviivalle ja laskeudumme varovasti lumen ja jään osittain peittämää rantakalliota. Kesän helteillä tässä olisi mukava köllötellä piknik-eväiden kanssa, nyt kiskon turkiskaulushuppua tiukemmin päähäni.
Jatkamme rantaviivaa koilliseen ja pysähdymme Eversti Rikaman hautamuistomerkille. Siihen on kiinnitetty myös kenraaliluutnantti E.I. Järvisen muistolaatta. Järvinen menehtyi hautamuistomerkin paljastustilaisuudessa. Muistomerkin yläpuolella rinteessä sijaitsee merivalvonta-asema. Osa saaren alueesta on edelleen Puolustusvoimien käytössä ja aidattu yleisöltä.
Hauki-vene lähtee paluumatkalle noin tunnin kuluttua ja on aika etsiä paikka eväiden nauttimista varten. Saaren piknik- ja grillipaikalla olisi nyt tilaa, mutta siihen puhaltava tuuli ei houkuttele jäämään. Löydämme suojaisemman paikan Isosaaren saunojen terassilta. Ovessa on edelleen linnakesaaren päällikön helmikuussa 2011 vahvistamat saunavuorot. Sunnuntain kohdalla ei ole merkintöjä, joten uskaltaudumme purkamaan repuista termarit, leivät ja jälkiruoat. Lounas sisältää tomaatti-katkarapukeittoa fetalla ja basilikalla höystettynä. Jälkiruoaksi on omenapiirakkaa vaniljakastikkeella ja kuumaa kahvia.
Saunan vieressä on hiekkaranta, jonka uintimahdollisuudet ovat kuulemma erinomaiset. Ehkäpä teen uuden reppuretken tänne kesäsesonkina ja pääsen nauttimaan köllöttelystä hiekalla sekä leppoisista löylyistä? Myös telttailu saaressa on mahdollista ja voi hyvinkin olla, että keväämmällä saavun saareen testaamaan uutta vaellustelttaani. Majoitusvuorokausi alkaa klo 12 ja päättyy klo 12, jolloin telttailupaikka on luovutettava pois. Telttapaikan hinta vuorokaudeksi on 10 euroa. Lisäksi peritään henkilökohtainen vuorokausimaksu, mikä on aikuisilta 2 euroa ja lapsilta 1 euro (7-16 v.). Telttapaikan hintaan sisältyvät wc-, suihku- ja saunaoikeudet. Makeaa vettä on saatavilla saunan Ruokalan seinästä, missä sijaitsee myös astioiden pesupiste ja retkikeittiö.
Kaukaisesta sijainnista mantereelta johtuen on saarelle rakennettu melko hyvät puitteet liikunnan ja kulttuurin harrastamiseen. Vuonna 1933 valmistuneeseen ruokalarakennukseen rakennettiin projektorihuone leffojen katselua varten. Saarella oli tai on edelleen myös minigolfkenttä, tenniskenttä, palloiluhalli ja jopa 9-reikäinen golfrata. Upseerikerholla järjestettiin mm. tansseja, biljardi-iltoja, ammuntakilpailuja ja tikkakisoja.
Ennen paluumatkaa ehdimme vielä ravintola Upseerikerholle, joka taitaakin olla entinen aliupseerikerho. Kerholla on myös iso rantaterassi, josta on upeat näkymät merelle ja kohti Helsinkiä. Tällä kertaa terassi on autio, mutta sisällä ravintolassa on lämpimän kotoisa tunnelma. ”Elämänluukusta” voi tilata ruokaa ja juomaa.
Ehdimme siemaista kuumat rommitotit juuri ennen paluumatkaa. Hauki-alus lähtee kolistelemaan jääränniä kohti Helsinkiä. Viiden tunnin epäsesonkiretki Isosaareen oli mielenkiintoinen kokemus ja tänne täytyy palata uudelleen kesällä.
Isosaaren ohjeet ja säännöt
- Älä poikkea merkityiltä reiteiltä. Metsässä on useita vaarallisia kohteita, kuten sortumispisteessä olevia linnoituslaitteita
- Älä ylitä puolustusvoimien aitoja
- Huomioi kielto- ja rajoituskyltit
- Älä roskaa tai vahingoita luontoa
- Älä tee avotulta
- Älä kaiva maata tai käytä metallinetsimiä. Etsimet ovat kiellettyjä myös laivoissa
KOIRAT
Koirat ovat sallittuja saaressa vain tiealueilla. Koiria ei saa päästää temmeltämään metsiin tai heinikoihin. Koirat on pidettävä ehdottomasti kytkettynä koko ajan pesivien lintujen ja turvallisuusriskien takia.
LIIKUNTARAJOITTEISET
Saarella ei ole liikuntaesteisille suunnattuja palveluja, kuten inva-wc:tä. Upseerikerhon wc-tilat ovat kuitenkin riittävät useimpien pienempien pyörätuolien tarpeisiin. Laivoihin ei välttämättä pääse kaikilla pyörätuoleilla.
LASTENRATTAAT
Lastenrattaiden kuljettaminen aluksella on sallittu. Kulku lastenrattailla onnistuu hyvin saarta kiertävällä tasaisella hiekkatiellä, Isosaaren Bulevardilla, sekä ranta-alueen nurmikentillä.
POLKUPYÖRÄT
Omien polkupyörien tuonti laivalla saareen ei ole toistaiseksi mahdollista. Saarelta voi kuitenkin todennäköisesti vuokrata pyöriä kesäsesonkina.
TELTTAILU
Telttailu on sallittu, mutta vain telttailukentällä maksua vastaan.
UIMINEN
Saarella on hiekkarantoja, joissa uiminen on sallittua omalla vastuulla. Saaren hiekkarannat eivät ole virallisia uimarantoja.
LUONNONSUOJELUALUEET
Isosaaressa on useita luonnonsuojelualueita (pohjois- ja länsipuolen kivirannat). Rannoilla saa käydä, mutta eläimiä ei saa häiritä ja kaikenlainen roskaaminen ja häiriköinti on ehdottomasti kielletty.
PUNKIT
Isosaaressa on punkkeja samalla tavalla kuin järvien ja merialueiden rannikoilla ja saarissa yleisesti. Metsissä ja pusikoissa könyäville suosittelemme suojausta peittävällä vaalealla vaatetuksella ja myöhemmin ihon tarkastamista.
VENEILY JA LAIVALIIKENNE
Omalla veneellä saapuminen on sallittu ainoastaan pääsataman vierasvenelaituriin maksua vastaan. Paikkoja ei voi varata, mutta ruuhkatilanteesta voi tiedustella saaren numerosta 040 602 602. Kiinnittyminen, rantautuminen ja ankkurointi saaren ranta-alueilla on turvallisuus- ja luonnosuojelusyistä ehdottomasti kielletty!
Vesibussilippujen, opastusten ja Golf-risteilyjen osto etukäteen nettikaupasta on suositeltavaa. Jokainen matkailija vastaa itse siitä, että poistuu saaresta viimeistään viimeisellä vuoroveneellä, ellei jää telttailemaan tai omaan veneeseen yöpymään. Liikennöitsijä ei ole velvollinen kuljettamaan lautasta myöhästyneitä saaresta pois.