Sesongin ulkopuolella: Hangon hiekkarannat

 Terassikausi on asennekysymys.

Vanhassa marssilaulussa rallateltiin isänmaan ääripäiksi Hanko ja Petsamo. Nykyään maamme pohjoisin ulottuvuus taitaa löytyä Nuorgamin kylältä Utsjoelta. Siellä on tarkoitus pistäytyä tulevana kesänä, mutta epäsesonkireissulle helmikuun lopulla suuntasin kaverin kanssa talviunta nukkuvaan Hankoon.

Hangon rikkaaseen menneisyyteen kesäisenä lomanvietto- ja kylpyläkaupunkina viittaa myös nykyinen katunimistö. Talvisen aamupäivän autioilla Bulevardilla ja Esplanaadilla vastaan tulee mereltä puhaltava jäätävä tuuli. Reilun kymmen asteen pakkasen ja navakan pohjoistuulen yhteisvaikutus saa välittömästi tipan nenän päähän.

 Rannalla voi käydä muulloinkin kuin kesällä.

Hanko tunnetaankin mahtavana kesäkaupunkina ja sinne on toistasataa vuotta saavuttu nauttimaan auringosta, hiekkarannoista, kylpylöistä ja kasinoista.

Vilkkaimmillaan kylpylätoiminta oli juuri ennen sotia, 1930-luvun lopulla. Kylpylätoimintaa ei nykyään ole, mutta edelleen matkailijat saapuvat suurina joukkoina nauttimaan Hangon kesästä ja sen palveluista.

Hankoon on aina tultu ja sieltä on lähdetty. 1800- ja 1900-luvun vaihteessa satojatuhansia siirtolaisia lähti sieltä valtamerien taakse paremman huomisen toivossa. Nykyään liikenne taitaa olla enempi Hankoon päin kuin sieltä pois. Siitä kertovat mm. Tulliniemen satama-alueella kuljetusta odottavat tuhannet tuontiautot.

Hankoniemen kärjessä sijaitsee manner-Suomen eteläisin luonnonsuojelualue, Uddskatan. Alue on usean uhanalaisen lajin turvapaikka sekä tärkeä lintujen levähdysalue ja merilinnuston pesimäalue. Tulliniemen luontopolun varrelle on 15 infotaulua, jotka kertovat alueen arvokkaasta luonnosta sekä merenkulkuun ja sotahistoriaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä. 

 Tulliniemen luontopolku.

6,7 kilometrin mittainen luontopolku on paikoin melko vaikeakulkuinen eikä sovellu liikuntaesteisille. Luontopolku kulkee luonnonsuojelualueella, ja liikkuminen on sallittua ainoastaan valkoisilla tolpilla merkittyä polkua pitkin. Pysymällä polulla autat ainutlaatuisia ketojen ja hiekkarantojen kasvi- ja hyönteislajistoja säilymään tulevaisuudessakin.

Aurinko pilkistelee ajoittain pilvien takaa ja on saanut myös hankolaisia nauttimaan helmikuisesta talvipäivästä. Meren jäällä liikutaan kävellen, luistimin, polkupyörin ja potkukelkoin. Myös luontopolulla tulee vastaan muutamia retkeilijöitä.

Luontopolun eteläisimpään kolkkaan saavuttua alkaa mereltä kuulua tuttu trumpettien töräytys. Laulujoutsenia lentää muutaman linnun ryhmissä kohti mannerta. Hankoniemi on lintubongareiden suosiossa varsinkin kevät- ja syysmuuton aikaan ja silloin nähtävää riittää. Hakeudumme kallion koloon tuulelta suojaan nauttimaan eväät ja saamme häivähdyksen tulevasta keväästä, kun aurinko tulee pilvien takaa säteillään lämmittämään hetkeksi.

 Satamassakaan ei ole tungosta.

Luontopolulta paluun jälkeen siirrymme Hangon Itäsatamaan. Huviveneistä ja ravintoloista muodostuva lahdenpoukama on kesäkaupungin ydin, joka sykkii läpi vuorokauden heinäkuussa. Helmikuussa ravintoloiden jonoista, täysistä aurinkoterasseista ja veneistä pursuavista laitureista ei ole tietoakaan. Harva ravintola on täällä avoinna ympäri vuoden. Rantamakasiinin toisessa päässä sijaitsevan ravintola Origon ovi on kutsuvasti avoinna. Nautimme päivällisen erityisen viihtyisässä ja tyylikkäässä ravintolassa.

Menussa huomautetaan haulivaarasta kun tilaan Hankoniemen merilintua. Haahkaa, kurpitsa-vuohenjuustorisottoa, paahdettuja viinirypäleitä ja tummaa viinikastiketta. Kyytipojaksi otan pienpanimon tummaa ja vahvan makuista stout-olutta. Annos on kaiken kaikkiaan maukas ja suussa sulava, vaikka mukana se yksi teräshauli olikin.

 Karuselli talvilevolla.

Paluumatkalle kaarramme rantatietä pitkin. Kauniit, vanhat pitsihuvilat odottavat jo kesää ja matkailijoita. Autiolla uimarannalla nököttää pari yksinäistä pukukoppia. Kuuluisa karuselli seisoo hylättynä hiekkarannan matalassa vedessä, nyt jään ympäröimänä.

Ei hullumpi epäsesonkikohde tämäkään. Mihin sinä haluaisit matkustaa epäsesongiksi?