Polkupyörällä Suomen ympäri - puhtaan veden puolesta

 Iltanuotio leiripaikalla.

Olen tamperelainen sairaanhoitaja ja kokenut luonnossa liikkuja, jolle luonto on toinen koti. Nautin olla kaukana kaikesta, yksin keskellä korpea, istua sammalmättäällä, haistella luonnon tuoksuja, kuunnella metsän ääniä. Mikään ei ole parempaa kuin istua räiskyvän nuotion äärellä, tervassavun tuoksussa illan hämärtyessä, nukkua miljoonien tähtien alla, vapaana kaikista arkirutiineista.

Luonnossa liikkuessani en koskaan pidä kiirettä, vaan nautin sen kauneudesta ja hiljaisuudesta. Olen pitkään ollut kiinnostunut eläinten- ja luonnonsuojelusta, joiden parissa tulevaisuudessa haluaisinkin työskennellä, niin Suomessa kuin ulkomailla. Nyt olen hyppäämässä pois oravanpyörästä, tekemässä elämänmuutosta, jonka jälkeen voin elää sitä elämää, mitä olen aina halunnut elää.

 Läskipyörän kanssa tien päällä.

Olen suorittanut suurimman osan elämästäni. Elänyt hektistä, kaaoottista, aikataulutettua elämää, kalenteri kädessä juossut paikasta toiseen. Heräsin yksi harmaa päivä todellisuuteen, että vuodet vain juoksevat vauhdilla eteenpäin. Esitin itselleni kysymyksen: Jaksanko elää tätä nykyistä elämääni vielä kuinka pitkään?

Havahduin, että olen elänyt lähes koko aikuisikäni muiden toiveiden ja halujen mukaan, unohtaen itseni, omat haluni ja haaveeni. Olen tyytynyt siihen ”normiin” ja niihin ”raameihin” jotka meille täällä liian usein asetetaan: koulutus, työ, perhe, lapset, kultainen noutaja, volvo ja omakotitalo. Asiat ovat alkaneet jo pidemmän aikaa tuntua siltä kuuluisalta harmaalta massalta. Useat päivät ovat toistaneet liian paljon itseään, vaikka hyviä hetkiä mahtuu paljonkin joukkoon. Aloin miettimään, onko loppuelämäkin tätä samaa puurtamista päivästä toiseen, loppuun asti. Kunnes tajusin: Elämäni on muututtava. En halua näännyttää itseäni loppuun ja haluan taas löytää sen elämän palon, joka on aikaisemmin roihunnut.

 Telttapaikka rannalla.

Tähän elämänmuutokseeni liittyy myös tuleva retkeni, Polkupyörällä Suomen Ympäri – Puhtaan Veden Puolesta. 18.6.2018 toteutan yhden suurimmista unelmistani, jota olen jo pitkään suunnitellut, poljen läskipyörällä Suomen ympäri. Matkani ei kulje pelkästään Suomen maaperällä, vaan koukkaan samalla vauhdilla myös naapurimaamme Norjan puolelle. Vien karavaanini pohjoisimpaan paikkaan, minne Manner-Euroopasta maanteitse pääsee, eli Nordkappiin Jäämeren rannalle. Alustava matkareittini tulee olemaan Tampereelta Kalajoelle juhannusta viettämään. Matka jatkuu rannikkoa pitkin kohti Hailuotoa, josta karavaani kulkee käsivarren Lappiin. Jäämeren valloitettuani suuntaan Itä-Suomen kautta, vielä avointa reittiä kohti Hankoa, josta suuntima takaisin kohti Tamperetta. Itä-Suomessa haluan käydä ainakin Kuusamossa. Arviolta kilometrejä matkalle kertyy noin 4000km.

Matkan tarkoituksena ei ole pelkästään pyörämatka Suomen ympäri, vaan haluan myös tempauksellani muistuttaa ihmisiä puhtaan veden käytöstä, vesien suojelusta sekä saasteettomamman liikkumisen puolesta. Suomessa ja muissa pohjoismaissa puhtaan veden rajallisuutta voi olla vaikea aina muistaa. Vesi, elämämme perusta, raaka-aineistamme ensimmäinen, joka tulee loppumaan jo parin seuraavan sukupolven aikana, mikäli ongelmaa ei ymmärretä tai siihen tartuta. Tulevaisuudessa valtaosa ihmisten lapsenlapsista joutuu kärsimään vesipulasta, ellei veden tuhlaamiselle ja saastuttamiselle tule loppua.

 Suomessa puhdasta vettä riittää kaikille, ainakin toistaiseksi.

Me ketkä asumme vesien ympäröiminä, emme tule aina ajatelleeksi, että jo 10 vuoden kuluttua noin 60% maailman väestöstä kärsii vesipulasta. Maailman saastuminen ja ilmastonmuutos heikentävät maapallon vesitilannetta jatkuvasti. Kaupungistuminen, teollisuuden ja väestön nopea kasvu heikentävät myös vesivarojamme. Veden kulutus on viimeisen 50 vuoden aikana lähes kaksinkertaistunut. Ihmiskunnan suurimpia haasteita onkin turvata riittävä puhtaan veden määrä koko maailman väestölle.

Joka päivä, maaseutuyhteisöissä ja köyhissä kaupunkikeskuksissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa satoja miljoonia ihmisiä kärsii puhtaan ja turvallisen veden puutteesta. Yhtä valitettavaa on, että 2,4 miljardia ihmistä elää ilman riittävää sanitaatiota. Joka päivä miljoonat naiset ja tytöt joutuvat kävelemään useita kilometrejä kerätäkseen vettä puroista ja pienistä lammista, joka sairastuttaa heidät ja heidän perheensä. Kontaminoituneen veden aiheuttamaan ripuliin ja huonoon hygieniaan kuolee yksi lapsi joka minuutti. Tämä on enemmän kuin HIV/Aids, malaria sekä tuberkuloosi tappavat yhdessä.

 Havunneulasia järvimaiseman edessä.

Haluan antaa oman panokseni maailmaan ja ihmisten hyvinvointiin. Siksi loin The Water Project -organisaatiolle oman varainkeruun, puhtaan veden puolesta. The Water Project on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on tehnyt jo kymmenen vuoden ajan luotettavia vesihankkeita Saharan eteläpuolisen Afrikan yhteisöille. The Water Project -organisaatio auttaa yhteisöjä, jotka kärsivät puhtaan veden puutteesta tarjoamalla koulutusta, asiantuntemusta ja taloudellista tukea vesihankkeiden rakentamiseen.

Matkaa voit seurata Instagramista ja Facebookista.