Kansallispuiston valvoja opastaa ja tarvittaessa puuttuu ylilyönteihin
Kuva: VisitKouvola
Artikkeli kirjoitettu yhteistyössä VisitKouvolan kanssa.
Korona-rajoitus on saanut suomalaiset lähtemään luontoon ennennäkemättömän suurin joukoin. Tästä on ajoittain seurannut ruuhkia pysäköintipaikoille, pitkospuille ja nuotiopaikoille. Suurin osa retkeilijöistä osaa toimia ja käyttäytyä, mutta ylilyönneiltäkään ei ole vältytty. Kävin Repoveden kansallispuistossa jututtamassa kansallispuiston valvoja Kari Niemeä ja luontomatkailun asiantuntija Petri Kulhaa kestävästä retkeilystä ja myös retkeilyn lieveilmiöistä. Metsähallitus ja ympäristöministeriö julkaisivat retkietiketin ja se on hyvä!
Vuonna 2003 perustettu Repoveden kansallispuisto on Kaakkois-Suomen suurin yhtenäinen rakentamaton metsä-, suo- ja järvialue. Repoveden peruseläimistöön kuuluvat muun muassa kaakkuri, ilves, hirvi, pöllöt ja erilaiset kanalinnut. Pinta-alaltaan noin 30 neliökilometrin kokoinen luonnonsuojelualue on Suomen seitsemänneksi suosituin kansallispuisto. Vuonna 2019 sinne tehtiin lähes 130 000 käyntikertaa. Repovesi on kävijätieheydeltään yksi Suomen vilkkaimmista kansallispuistoista kun kävijämäärä suhteutetaan pinta-alaan
Kansallispuistoissa ja muilla Metsähallituksen luontopalvelujen yleisökohteissa vieraili viime vuonna yli 8 miljoonaa kävijää ja luku kasvanee myös tulevaisuudessa. Kevään koronarajoitukset saivat suomalaiset liikkeelle luontoon ja se näkyi myös retkeilyalueilla. Repovesikin on hyvin suosittu virkistys- ja ulkoilualue ja sinne tullaan erityisesti pääkaupunkiseudulta. Repovedelle on Helsingistä matkaa noin 175 km, Kouvolasta noin 50 km ja Mikkelistä noin 75 km.
Vastuullinen retkeilijä saapuu alueelle julkisilla tai kimppakyydillä. Kouvolasta liikennöidään linja-autoja kesäisin Lapinsalmelle saakka ja muulloin Orilammelle. Kansallispuiston suosituimman sisääntuloväylän Lapinsalmen parkkitila on ajoittain käynyt ahtaaksi. Kouvola Innovationin luontomatkailun asiantuntija Petri Kulha toivoo, että ulkoilijat käyttäisivät Repovesibussia oman auton sijaan ruuhkien välttämiseksi tai ajoittaisivat saapumisen viikonlopun sijaan arkipäivälle, jolloin kävijöitä on selvästi vähemmän.
Repovesibussin linja 15 liikennöi viikonloppuisin kesäkuun alkupäivistä syyskuun loppupuolelle saakka sekä lisäksi 24.–25. lokakuuta. Bussissa on tilaa kolmelle polkupyörälle. Jos haluat varmistaa pyörän mukaan saamisen, kannattaa olla etukäteen yhteydessä kuljettajaan. Kymenlaakson Taksin kimppataksilla Kouvolan matkakeskuksesta pääsee Repoveden Lapinsalmelle seuraavin hinnoin (hinnat / suunta): 1-4 henkilöä 90 €, 5-8 henkilöä 120 €. Hinnat ovat voimassa vuoden ympäri. Tilaukset tehdään numerosta 0100 87 227. Savonradan Hillosensalmen seisake sijaitsee aivan kansallispuiston läheisyydessä, mutta siellä ei juna enää pysähdy.
Kansallispuiston valvoja Kari Niemi muistelee parin vuoden takaista Lapinsalmen riippusillan notkahtamista, joka johti lopulta sillan purkamiseen ja uuden upean sillan valmistumiseen.
- Olin paikalla Lapinsalmessa noin viisitoista minuuttia siitä, kun saimme ilmoituksen. Olo oli kyllä hieman epäuskoinen, että onko se edes mahdollista, että vuosikymmeniä hyvin palvellut silta olisi voinut romahtaa. Paikalle päästyään hän aloitti välittömästi retkeilijöiden kuljettamisen salmen ylitse. Venekuljetus oli käytössä uuden sillan rakentamisen ajan.
Lapinsalmen uusi silta avattiin loppuvuonna 2019. Silta kulkee 12 metrin korkeudessa veden pinnasta ja pituutta ns. pylonisillalla on 55 metriä. Vanhalla sillalla oli henkilömäärä rajoitettu, mutta uudella sillalla rajoitusta ei enää ole.
Kuva: Jaana Ahola
Niemi kertoo, että kansallispuiston valvojan roolissa korostuu neuvonta ja ohjeistaminen. Puistossa on kaksi valvojaa, joista toinen liikkuu enemmän maastossa jalan ja toinen operoi vesiltä. Vesiltä hahmottaa kerralla suurempia kokonaisuuksia ja siellä pääsee kontaktiin esimerkiksi melojien kanssa. Suurin osa vesillä liikkujista osaa noudattaa alueen sääntöjä, mutta toisinaan valvoja joutuu puuttumaan muun muassa vesiskoottereilla ajamiseen.
Kansallispuiston valvojan tunnistaa Metsähallituksen lippiksestä ja liivistä, missä on teksti ”valvoja”. Kari Niemi kannustaakin ihmisiä tulemaan rohkeasti heidän luokseen, jos on kysyttävää tai epäselvyyksiä. Retkeilijöiden neuvonnan ohessa he purkavat esimerkiksi luvattomia nuotiopaikkoja. Mikäli valvojat huomaavat alueella epäkohtia tai roskaamista, välittävät he niistä tiedon kansallispuiston huoltohenkilökunnalle. Kevään ruuhkaisimpina ajankohtina valvojat ovat joutuneet myös liikenteenohjaustehtäviin.
Tiedon kulku toimii myös toiseen suuntaan. Esimerkiksi erävalvoja voi ottaa yhteyttä ja pyytää tarkistamaan alueelta tulleiden ilmoitusten perusteella ilkivallan kohteita. Varsinkin luvattomien nuotioiden jäljiltä on ollut läheltä piti -tilanteita eikä metsäpalon syttyminen ole ollut kaukana. Kevään aikana on retkeilijöiden toiminnassa tullut esiin muutamia törkeitäkin ylilyöntejä.
Luontomatkailuasiantuntija Petri Kulha testaa Murjanvuoren halkomispölkkyä.
Kansallispuiston valvojan tehtävä on neuvoa ja ohjeistaa, eikä heillä ole sakotusoikeutta. Mikäli puhe ei tehoa, on heillä kuitenkin valmius kutsua paikalle erätarkastaja tai poliisi. Kari Niemen mukaan suurin osa ihmisistä reagoi heidän neuvoihinsa ja kohtaamiseen positiivisesti. Niemi kertoo, että niin maastossa tehdyn neuvontatyön kuin sosiaalisessa mediassakin jaetun informaation ansiosta tilanne kansallispuistossa näyttää tällä hetkellä hyvältä.
Haastattelun lopuksi Kari Niemi toivottaa retkeilijät tervetulleeksi ”Etelä-Suomen Lappiin”. Alue onkin paikoittain yllättävän erämaisen tuntuinen. Hän vinkkaa myös, että ruuhkaisen Lapinsalmen sijaan kannattaa suosia Saarijärven ja Tervajärven sisääntuloja.
Kuva: Metsähallitus
Luontomatkailuasiantuntija Petri Kulhan kanssa jatkamme matkaa uudelle sillalle, joka on komea ilmestys Lapinsalmen jylhässä ympäristössä. Vastaan tulee eri-ikäisiä retkeilijöitä. Isovanhempia ja lapsia, nuoria pareja, vierasta kieltä puhuvia seurueita. Sillan kupeessa näkyy muutama telttakin. Jopa hieman sateisena arkipäivänä kansallispuistoon saapuu tasaisena virtana luontoon haluavia ihmisiä.
Päivän antia sulattelemme Kulhan kanssa kansallispuiston portilla sijaitsevassa kioski-kahvilassa. Herkullisen lohikeiton ohessa hän kertoo Luontomatkailun vauhtiratas -hankkeesta, joka on Repoveden kansallispuiston ja Maailmanperintökohde Verlan lähialueelle painottuva luontomatkailun yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on lisätä yritysten valmiuksia laadukkaiden, teemapohjaisen matkailun ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioivien palvelutuotteiden kehittämiselle. Kestävän luontomatkailun ja -retkeilyn kehittäminen on erittäin ajankohtainen teema Repovedellä. Sen on osoittanut kulunut kevät ja liikkeelle luontoon lähteneet ihmiset.
Petri Kulha kertoo, että kansallispuiston ympäristössäkin on mainioita retkikohteita. Yksi näistä on palkittu Mäntyharju-Repovesi -retkeilyreitti, mitä voi kulkea monin eri tavoin. Reitin varrella on mainioita taukopaikkoja. Esimerkiksi Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen ylläpitämällä Murjanvuorella on tuliterät katokset ja tulipaikat.
Tyytyväisenä panemme merkille myös Metsähallituksen ja ympäristöministeriön julkaiseman retkietiketin. Retkietiketti on tiivistetty luonnossa liikkujan viiteen sääntöön.
Kunnioita luontoa
Suosi merkittyjä reittejä
Leiriydy vain sallituille paikoille
Tee tulet vain sallituille paikoille
Älä roskaa
Eri puolella Suomen kansallispuistoja ja retkeilyalueita tehdään paljon näkyvää ja näkymätöntä työtä luonnon ja meidän retkeilijöiden eteen. Metsähallitus ja alueen kunnat tekevät oman osuutensa ja homma saadaan toimimaan, kunhan me retkeilijät teemme oman velvollisuutemme. Pidetään paikat yhdessä kunnossa ja noudatetaan retkietikettiä. Luonto kiittää ja antaa taatusti meille takaisin.
